Turvattomista olosuhteista tulevien lasten ja nuorten tukeminen

Koulutuskokonaisuus tai koulutuspäivä lastensuojelun työntekijöille, perhehoitajille, sijaisvanhemmille ym. Toki soveltuu myös opetus-, kasvatus-, vaka-, sosiaalityön ja nuorisotyön ammattilaisille.

Sisältö:

- Sisu, tahto ja haastavat tunteet. Miten opetan aggression hallintaa? Tunteet ovat oikein ohjattuina voimavara.

- Tue ja suojaa seksuaalisuuden kehitysportaita. Lasten kehotunnekasvatuksesta nuoren identiteetin etsintään.

- Itsetunto, minäkuva, kehonkuva. Miten rakennan ja vahvistan?

- Iloa ja työkaluja arkeen. Tutkitusti toimivia keinoja.

Koulutuksessa pohditaan mm. seuraavanlaisia teemoja:

Normaali kehitys eri ikävaiheissa, sen tukeminen ja siitä puhuminen lapselle. Olet hyvä sellaisenaan. Itsetunto rakentuu, kun kuuntelet lasta ja hänen unelmiaan.

Yrittäminen kannattaa. Pysyn rinnallasi ja rakastan vaikka kompuroit. Lapsi/nuori on kuin aarrekartta, aarretta yhdessä tavoitellaan.

Omat oikeudet ja turvataidot. Kehomyönteisyys ja minäkuva. Avoin puhumisen kulttuuri.

Lasten auttaminen selviytymään peloistaan, huolistaan ja turvattomuudestaan voi olla haastavaa. Se on kuitenkin ratkaisevaa heidän hyvinvoinnilleen ja viime kädessä yksinkertaista. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa kyse on kasvun tuen perusasioista, joihin panostetaan perusteellisemmin. Arjen turvallisuutta rakentavia seikkoja ovat samat seikat kaikilla lapsilla.

1. Yhteys lapseen, lapsen viestien hyväksyminen
- Luo aikaa, avoin ja turvallinen tila kommunikaatiolle, jotta lapsi voi alkaa rakentaa luottamusta. Kannusta lapsia ilmaisemaan ajatuksensa, pelkonsa ja kysymyksensä.
- Kuuntele aktiivisesti tuomitsematta. Älä vähättele mitään tunteita tai huolia.

2. Anna ikätasoisesti oikeaa tietoa (turvallisuudesta, arjesta, avun saamisesta ym.)
- Tarjoa arjen perustietoa, joka sopii lapsen ikä- ja kypsyystasoon. Perustiedot arjen hallinnan, ystävyyden, riitelyn tai avun hakemisen taidoissa voivat puuttua. Älä ylikuormita lasta olemalla liian yksityiskohtainen.
- Käytä yksinkertaista kieltä. Kerro esimerkkejä, eri näkökulmia tai piirrä tikku-ukkotarinoita tai tee nukketeatteri, jotta lapsi ymmärtää tilanteen paremmin.

3. Rajoita lapsen altistumista ahdistaville tiedolle ja medialle
- Seuraa ja rajaa lasten altistumista esim. uutisille ja sosiaaliselle medialle. Jatkuva ahdistavien asioiden virta lisää ahdistusta. Jos mahdollista, puhu huoltajien kanssa tästä. Lapsen ”karaiseminen” tiedoilla tai altistaminen aikuisten riidoille tai esim. väkivaltapeleille haittaa lasta.
- Keskustele turvallisesti lasten kanssa uutisista tai pelottavista kokemuksista. Lapsella tulee olla kuuntelija silloin, kun hän haluaa puhua. Illat ja yöt lapsella tulisi olla älylaitetauko.

4. Ylläpidä rutiineja, arkea ja pysyvyyttä
- Luo ja ylläpidä päivittäistä rutiinia. Johdonmukaisuus ja ennakoitavuus voivat rakentaa turvallisuuden tunteen. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa aikuisten pysyvyys on tärkeää.
- Varmista, että lapsella on tasapaino koulutöiden, leikin ja rentoutumisen välillä.

5. Edistä fyysistä hyvinvointia
- Varmista ja ohjaa lasten terveellistä ruokavaliota, säännöllistä liikuntaa ja riittävää unta. Fyysinen hyvinvointi edistää henkistä kestävyyttä ja on sen perusedellytys. Riittävän unen tuntimäärät ja ateriat yhdessä, rauhassa, ovat tärkeitä hyvinvoinnin rakentajia.
- Luo teoilla ja sanoilla terveellisiä tapoja, jotka edistävät lasten fyysistä hyvinvointia.

6. Kasvata yhteisöllisyyden tunnetta
- Korosta ystävyyden, yhteisöjen ja tukiverkostojen merkitystä. Auta lapsia ymmärtämään, etteivät he ole yksin. Osoita ympärillä ihmisiä, jotka välittävät heistä. Tue huoltajien yhteyttä muihin perheisiin, jos mahdollista. Kannusta yhteydenpitoon turvallisten ja kannustavien tahojen kanssa.
- Opeta lapsiryhmässä me-henkeä ja myötätunnon tekoja, kuten jakaminen, mukaan ottaminen, lohduttaminen, auttaminen.

7. Kannusta itseilmaisua
- Kannusta lapsia ilmaisemaan itseään luovien keinojen, kuten piirtämisen, kirjoittamisen tai roolileikin kautta. Näytteleminen, nukketeatteri, tanssi ja liikkuminen eri tavoin auttavat joitain lapsia purkamaan kokemuksiaan.
- Ohjaa monenlaiseen toimintaan, joka voi auttaa käsittelemään tunteita, kuten tarinankerronta tai pelien pelaaminen.

8. Ole turvallisen, rauhallisen ja kunnioittavan aikuisen malli
– Lapset hakevat aikuisilta mallia ja esimerkkiä. Osoita rauhallista ja myönteistä käytöstä, vaikka olisit ahdistunut tai stressaantunut. Kireä tai ankara aikuinen voi olla pelottava.
- Osoita ja ohjaa itsensä rauhoittamisen keinoja kuten syvähengitystä ja aggression hallintakeinoja.

9. Ohjaa ongelmanratkaisutaitoja, eteenpäin menemistä
- Pohdi lasten kanssa, mitä nyt tai eri tilanteessa voi tehdä. Mitkä ovat tekoja, joita lapsi voi tehdä auttaakseen tilanteita tai turvatonta oloaan. Juttele mahdollisista ratkaisuista heidän huolenaiheisiinsa ja teoista, joihin he voivat ryhtyä. Näin kasvatat luottamuksen tunnetta.
- Kannusta myönteistä ja ennakoivaa ajattelutapaa keskittyen siihen, mitä voidaan tehdä, sen sijaan, että keskittyisit pelkoon ja tunteisiin.

10. Ohjaa tarvittaessa ammattiavun piiriin
- Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Jos lapsi kamppailee pelon tai ahdistuksen kanssa, harkitse ammattiavun hakemista. Mielenterveysalan ammattilainen voi näiden perusasioiden lisäksi joskus tarjota erityistä ohjausta ja tukea.
- Kuitenkin, vähintään yhtä tärkeää on lapsen arjessaan kohtaama kärsivällisyys, ymmärrys, hyväksyntä ja jatkuva yhteys ja kommunikointi. Se auttaa lasta selviytymään turvattomuudestaan ja peloistaan monimutkaisessa maailmassa.